Niin tuskaista kuin se onkin ollut reissun jälkeen palata takaisin liikunnan iloihin, päätin keskiviikkona punnertaa itseni pois sängystä ja koneelta suoraan yliopistoliikunnan pumppitunnille. Se oli kyllä jälleen aivan mahtavaa, enkä voi enää ees tajuta minkä takia olin valmis jäämään kotiin pumpin sijaan! Menin kyllä aika heiveröisillä painoilla, koska edellisestä kerrasta oli kulunut kokonainen kuukausi, mutta hiki virtasi ja seuraavana päivänä olin kipeä lähestulkoon kaikista mahdollisista paikoista. Se oli todella jees tunne, koska aikaisemmin pumppi on kipeyttänyt multa oikeastaan vain (massiiviset) reisilihakseni!
Mutta, nyt seuraa varoituksen sana kaikille tätä postausta silmäileville! Älkää aloittako treenaamista pitkän tauon jälkeen niin, että teette himotreenin reisille tiistaina ja menette pumppiin keskiviikkona. Tähän en osaa kommentoida paljoa muuta, kuin au, au, au ja au! No, ehkä muutama järkeväkin mietintä tähän ois hyvä lisätä. Eli, tiistai-iltana muhun iski himo tehdä squat test (josta on tulossa ens viikolla kokonainen oma postauksensa, joten en härpätä siitä nyt enempää). Testin jälkeen ilta jatkui mukavissa merkeissä, mutta seuraavana aamuna tunsin tutun poltteen. Ajattelin, että kyllä se lihaskipuilu laantuu hyvin illan pumppiin mennessä, mutta höps. Niin alun lämmittelyssä kuin ihan kokonaisia askelkyykky- ja peruskyykkysarjoja tehdessä teki mieli itkeä ja huutaa, että "Kyllä minä oikeesti pystyisin, mutta ku eilen tuli tehtyä reisiä jo valmiiksi!". Sarjat eivät ihan menneet kohdilleen, kun oli pakko olla tekemättä välillä. Eli aikataulutuksessa on vielä rutkasti tekemistä! :D
Ja luonnollisesti, pumppia seuraavana päivänä olin lähes rampa, kun reidet olivat venyttelyistä huolimatta ihan könköt. Mutta toisaalta, sehän tarkoittaa vain hyvää, eli sitä että meikä on todellakin tehnyt jotain shortsikelien eteen! Tästä on hyvä jatkaa. :)
Mutta, nyt seuraa varoituksen sana kaikille tätä postausta silmäileville! Älkää aloittako treenaamista pitkän tauon jälkeen niin, että teette himotreenin reisille tiistaina ja menette pumppiin keskiviikkona. Tähän en osaa kommentoida paljoa muuta, kuin au, au, au ja au! No, ehkä muutama järkeväkin mietintä tähän ois hyvä lisätä. Eli, tiistai-iltana muhun iski himo tehdä squat test (josta on tulossa ens viikolla kokonainen oma postauksensa, joten en härpätä siitä nyt enempää). Testin jälkeen ilta jatkui mukavissa merkeissä, mutta seuraavana aamuna tunsin tutun poltteen. Ajattelin, että kyllä se lihaskipuilu laantuu hyvin illan pumppiin mennessä, mutta höps. Niin alun lämmittelyssä kuin ihan kokonaisia askelkyykky- ja peruskyykkysarjoja tehdessä teki mieli itkeä ja huutaa, että "Kyllä minä oikeesti pystyisin, mutta ku eilen tuli tehtyä reisiä jo valmiiksi!". Sarjat eivät ihan menneet kohdilleen, kun oli pakko olla tekemättä välillä. Eli aikataulutuksessa on vielä rutkasti tekemistä! :D
Ja luonnollisesti, pumppia seuraavana päivänä olin lähes rampa, kun reidet olivat venyttelyistä huolimatta ihan könköt. Mutta toisaalta, sehän tarkoittaa vain hyvää, eli sitä että meikä on todellakin tehnyt jotain shortsikelien eteen! Tästä on hyvä jatkaa. :)
 |
| Lähde. |
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!