16.4.2013

Tavoitteista: treeniaarrekartta


Mulla on käytössä oma pieni motivointijuttu, jota vois nimittää vaikka liikunta-aarrekartaksi tai joksikin muuksi sopivaksi. Kun olin ala-asteella, meillä oli semmonen Nuori Suomi -kampanja (tai jokin vastaava), jonka tarkoituksena oli saada muksut liikkumaan ja pihalle. Aina, kun oli reippaillut puolen tunnin edestä, sai laittaa raksin sellaiseen omaan kaavioon. Lopuksi muistaakseni laskettiin koko luokan raksit yhteen ja tulokset lähetettiin organisoijille. Paras luokka sai jonkun hienon matkan tai jotain, sitä en enää muista.

Kun aloitin tämän projektini "läskistä timmiksi", muistelin tuota ala-asteen motivointikeinoa. En enää kyllä muista yhtään, tekikö se mun liikkumisesta silloin yhtään kivempaa, mutta nyt vähän vanhempana idea kuulostaa kyllä mahtavalta.


Joten tadaa, tässä on oma motivointikarttani, johon värittelin sporttailukertoja viikosta 2 reissulle lähtöön asti. Tuo loppupään timantti symboloi siis sitä aarretta, eli reissuja, joita varten halusin timmiytyä. :) Ajatukseni oli, että joka viikko liikkuisin kolme kertaa, eli kolme tuntia. Ja jos joltain viikolta jäi tekemättä, seuraavilla viikoilla sai paikata edellisten suorituksia. Alle tunnin suorituksia en tuonne kirjannut.

Kuten näette, mulla jäi yhteensä seitsemän treenikertaa uupumaan tavoitteesta. Silti olin kyllä ihan tyytyväinen itseeni, kun äsken tätä kuvasin. Aikaisemmin edes tämä aarrekarttasysteemi ei ole saanut mua motivoitumaan ja tekemään kunnolla töitä, kun taas tällä kertaa se näyttää auttaneen prosessissa ihan hyvin! Lisäksi mua on motivoinut se kakrumainen ilo, kun oon saanut värittää taas yhden pallon onnistuneen suorituksen merkiksi :) Ja toki se, että näkee noin monta väritettynä, saa fiiliksen hyväksi. Oon mie sentään jotain tehnyt!

Nyt kun reissut on tehty, teen itselleni uuden kartan, joka jatkuu kesään asti. Aion jatkaa tuolla "kolme kertaa viikossa" -taktiikalla, ja toivon, että tällä kertaa saan kaikki pallot väritettyä - ja mahdollisesti joudun piirtämään lisää palloja! Katsotaan!

Innostuiko joku muu tästä ei ehkä niin aikuisesta lähestymistavasta itsensä motivointiin? Itse olen sitä mieltä, että kuten sodassa ja rakkaudessa, myös itsensä liikkeelle saamisessa kaikki keinot ovat sallittuja - erityisesti ne kivat ja hymyilyttävät. :)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!