1.5.2013

Hyvää vappua!


Ihanan aurinkoista ja lämmintä vapunpäivää kaikille! Onneksi on näin hyvä keli (ainakin Jyväskylässä), ettei tänään brunsseilevien ja piknikkejä järkkäävien tarvitse väristä pilkkihaalareissa. :) Itse vietin eilen vapunaattoa yllätyksellisesti. Olin vähän matalalla mielellä päättänyt, että en lähde mihinkään ördäämään, vaan hengailen kotona kirjastosta hamstrattujen aarteiden kanssa. (Ja okei, liittyy tähän yksi McFeast-ateriakin kasvishampurilaisella...) Joka tapauksessa, kämppikseni pyysi minut illalla keittiöön nauttimaan hiukkasen kuoharia ja munkkeja. Ilta kului, samoin kuohari ja myöhään huomasimme, että aikaa oli kulunut ja pullo oli tyhjentynyt. Tämä vapunaaton vietto oli kyllä yksi mukavimmista, jonka "aikuisiältäni" muistan! Kiitos siitä kämppikselleni, huippu tyyppi! :)



Olen aika kova kävelemään unissani, ja olin viime yönä taas vaihteeksi hengaillut ja käynyt avaamassa verhot. Tämä oli huippu juttu, sillä heräsin kahdeksan maissa siihen, että aurinko paistoi täydeltä terältä suoraan huoneeseeni! Herääminen on meikäläiselle usein käsittämättömän vaikeaa, ja siksi olinkin tosi iloinen tämmöisestä leppoisasta herätyksestä. Ihan heti en sängystä päässyt, mutta vähän aikaa siinä venyteltyäni nousin aamupalalle, vedin lenkkikamat päälle ja hujahdin Jyväsjärven rannalle. Ilma oli melko lämmin, ja pärjäsin mainiosti tässä Niken juoksupaidassani (klik). Kylmettymisen sijaan olin ihan kuumissani, kun pääsin kotiin.



Olin vähän huolissani siitä, tulisiko edellisen illan kuohareista jotain seuraamuksia, mutta onneksi kroppa oli ehtinyt käsitellä nuo vähät alkoholit yön aikana. Päätin vetää lenkin ihan kunnon sykkeillä. Meikäläinen ei ole mikään juoksuhirmu, mutta onnistuin nyt innostamaan itseni kävelyä rankempaan suoritukseen lyhyillä intervalleilla. Sykkeeni vaihteli 120 ja 190 välillä, mikä ei sinänsä kerro minulle mitään muuta kuin sen, että välillä mentiin aika kovaa. Olen muutenkin semmoinen laiskiainen, että mukavuusalueelta poistuminen on joskus henkisesti vaikeampaa kuin fyysisesti. Olen kuitenkin huomannut, että lyhyiden pätkien juokseminen on hyvä tapa treenata niin mieltä kuin kehoakin entistä haastavampiin suorituksiin. Jos lenkille lähtiessä ajattelisin, että nyt juoksen alkulämmittelyjen jälkeen seuraavat viisi kilometriä, en varmaan lähtisi. Mutta, jos asennoidun niin, että teen juoksua ja "power walkingia" vuoron perään, niin haaste ei tunnukaan niin valtavalta! :) Kaloreita tuolla 40 minuutin reissulla kulahti noin 440. Näitä kun jaksaisi tehdä useampanakin aamuna, niin olisi loistavaa!

Miten te vietitte eilisen vapunaaton? Toivottavasti oli kivaa, olitte sitten puistossa tai baarissa taikka kotisohvalla! :)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!